Tämän vuvven pakkaskuus Vieljärven alovehelline bol’ničču oli muutettu Vieljärven liägäriambulatouriekse. Taloi, kuduas bolničču toimiu vuvves 1935, on vahnu, ei vastua tervehyönhoido- da tulipalovastazii vuadimuksii, sendäh bol’ničču ei suannuh lubua iellizeh liečindytoimindah. Vuvves 1999 täs ei ole terapevtua, sendäh moizes “liägärilaitokses ei sua suaja pädötazostu liečindiä”. Nämmien syylöintäh ei puuttunuh bol’ničču kanzallizeh Tervehys-projektah.
 Больница

 

Kibei käsky

Sygyzyl piettyle yhtehizele kerähmöle, kus piettih paginua täh ongelmah näh, tuli Priäžän paikallizen halličuksen sotsiualuozaston edustajua da Tazavallan Baranovan nimizen bolničan Priäžän filiualan piädouhtori Tatjana Jevz’uk. Hyö uskaldettih, ku se reorganizatsii tuou vaiku hyviä kaikile, ga midä hyviä tuou ei sanottu, a 6. kylmykuudu tuli käsky, ku bolničču on reorganizuittavu vuvven 2008 pakkaskuun 6. päivässäh. Midä koskou paikallistu rahvastu, heidy ni kyzytty ei, midä mieldy hyö ollah.
– Tahtoimmo järjestiä tänne sotsiualupaikkoi, ga myös ei annettu, ku bol’ničču ei vastua tervehyönhoido- da tulipalovastazii vuadimuksii, dai moizeh laitokseh pidäy eri liečindypersonualu, kudamua meil sežo ei ole, sanou Vieljärven bol’ničan endine piädouhtori, lapsien liägäri Nadežda Mišina. – Net buaboit, ket oldih meil sotsiualupaikoil pidi työndiä Matrosoin boln’ččah, ku sie on mostu paikkua. Meil sai jättiä päivystatsionuaran kuuzi paikkua, kudamile myö voimmo ottua vaigu vieljärveläzii, ku yöl bol’ničču on salvas. Enne ristikanzu sai paranduo meijän bol’ničas, nygöi hänel pidäy aijua Priäžäh. A paikkua sih bol’niččah pidäy vuottua läs kuudu, ku se on ainos täyzi, sanou Nadežda V’ačeslavovna.
Vie mulloi bolničas ruadoi 40 hengie, nygöi jäi vaigu 28. Dostalil pidi eččie toine ruadopaikku, kudamii kyläs ei ole äijiä. Jäi toimimah lapsienliägäriperti, terapevtukabiniettu (kus voimattomii ottau vastah feršali L’ubov’ Filippova), laboratourii, fiziohoidoperti. Hambahii lieččimäh jo pidäy mennä Priäžäh.
– “Enziabuu” ei koskenuh tämä muutos, vaigu ruaduo liženi, sanou Nadežda Mišina. – Nygöi puaksumbah kučutah “Enziavun” feršalii. Dai täs on, tiettäväine, omua ongelmua: kolmes “Enziavun” mašinas toimiu vai yksi. Sil, kudai annettih Tervehys-projektan mugah, suau ajella vaigu kezäl, hyväl siäl da hyviä dorogua myö. Benzinäh ainos ei täyvvy den’gua, sidä annetah velgah 40 litroin päiväkse erähäl Matrosoin lähäl olijal zapravkal, kunne on matkua 50 kilometrii. Meijän alovehen erähät kylät ollah loitton Vieljärvespäi: Kolatselgy – 60 kilometrii, Koivuselgy – 50. A konzu pidäy vediä voimattomua siepäi Priäžäh, sit sinne-tänne rodieu läs 200 kilometrii. Kai tämä – 40 litrah benziniä, hengähtähes douhtori.

Emmo vuota hyviä

Pidäy sanuo, ku kaksi ruadajua Svetlana Zaharova, “Enziavun” feršali da ambulatourien feršali L’ubov’ Filippova, kerran nedälis otetah vastah voimattomii, yksi Heččulas, toine – Koivuselläl. Da samal aigua heidy voijah telefonas kuččuo kyläläzet kodih tulemah, ku ollou ylen paha olo.
–- Kanzalline Tervehys-projektu on hyvä vai linnoih niškoi, sanou L’ubov’ Filippova, sendäh ku sen yleisazetukset ei pätä kylih niškoi, kus ollah pienet liečindylaitokset, ei ole spetsialistoi. A moizii Karjalas on äijy. Vastevai moizet muutokset koskuttih Puadenen da Čalnan bol’niččoi. Meijän da nämmien kylien liečindylaitoksii sanotah nygöi Liägäriambulatouriekse. Enimät kylien eläjis ollah rahvas vahnembua polvie, kudamil on äijy voimattomustu: verenpaino, syväin- da insul’tuvoimattomukset. Enne myö otimmo omah bol’niččah moizii voimattomii Vieljärves dai loittozis kylispäi, liečimmö täs. A nygöi nämile voimattomile pidäy olla kois, ku ei rakkahal oteta Priäžäh da linnah vahnoi ristikanzoi, sanou L’ubov’ Nikolajevna.
“Uvvistunnuon” liečindylaitoksen ruadajat ei vuoteta hyviä tulies aijas. Kaikin ollah varmat, terväh tämägi ambulatourii salvatah, ku ongelmat jiädih endizet: den’gua valdivo andau vaigu rohtoloih, ambulatourien laittehisto ei uvvistu, taloi on vahnu, nygöigi se ei vastua tervehyönhoidovuadimuksii. Puolet endizen bol’ničan pertilöis salvattih. Nygöi bolničan yhtes puoles on ambulatourii da “Enziabu”, toizen puolen Priäžän piirin administratsii andoi vuograh VAD-dorogulaitoksen ruadajien eländypertilöih niškoi. Vastuaugo se tervehyönhoidovuadimuksii, sih kyzymykseh ei ole vastavustu.

Parembi on hävittiä, migu kannatua


A vie mulloi, konzu se Tervehys-projektu oli allus, lehtilöis sai lugie, ku monis Karjalan kylis, Vieljärvesgi ruvetah nostamat uuttu ambulatouriedu da rakendamat elospaikkoi liägäriruadajih niškoi. Sanotah, ku nämä pluanat kodvazekse jätettih. Oho-hoi! Viego hätken rubiemmo uskomah suarnoih?
A vie sanotah, kaikil liečindylaitoksil Ven’an federatsies vuodessah 2010 pidäy vastata jevrouppalazih standartoih. Se on hyvä. Ga midä roih moizienke liečindylaitoksienke, kui Vieljärven bol’ničču, pidiä kudamii nikel nikonzu ei ole den’gua. Kuibo sit se Tervehys-projektu, kudamah näh joukkoviestimis muga puaksuh suau kuulta vaigu hyviä? Perspektiivattomii kylän liečindylaitoksii, kudamat ei pätä yleisazetuksih (a erikoisazetuksii moizih laitoksih niškoi vie ei ole keksitty) vuottau vuozien 1960-70 perspektiivattomien kylien oza. Johäi hävitettih enimät bohatat, maiduo da lihua andajat souhozat, kudamii nygöi tahtotah elavuttua. Hävitettih 1990-vuozinnu lapsienpäivykoit, nygöi žiälöijäh. Hävitettih muamankieligi, kudamua nygöi täytty vägie elavutetah. Kebjei on salvata, hävittiä, migu avvuttua da kannattua.



Добавить комментарий


Защитный код
Обновить

О поселении - Пресса: газеты, журналы, сайты

Материалы о Карелии и не только

Вступление
Уважаемые жители и гости Ведлозерского поселения! Вы держите в руках первый номер газеты «Vieljärven ikkunat» (“Ведлозерские окна”). ...
Сохраним наследие!
Владимир Брендоев, первый в Карелии литератор, который стал писать стихи и рассказы на карельском языке, оставил нам в завещание ...