Jo kolmattu kerdua 20. oraskuudu Jyrgilän kyläs, kudai tänävuon täyttäy 425 vuottu, piettih suurdu Miikulan päivän pruazniekkua. Kymmendy päiviä enne pruazniekkua kyläläzile nägevih oli pandu ilmoitukset. Enzimäzes kaikkii kučuttih pruazniekkah 20. oraskuudu 12 čuasun aigah da oli ilmoitettu, ku pietäh kilboi: “Kaikis puhtahin piha” da lapsien piirustuksien kilbua “Meijän Jurgilän kylä”. Toizes ilmoitukses oli sanottu, ku 13. oraskuudu pietäh kabrastusruadoloi kalmužiman dorogal. 
 

On hyvä mieles, ku kyläläzet tuldih ligoi da lomuloi kabrastamah haravoin da labjoinke, ga pahakse mielekse ei kaikin tuldu. Nellitostu ruavastu da kolme Vieljärves školas opastujua lastu ruattih sobuh, kabrastettih da poltettih lomuloi. Tahtozin kiittiä kaikkii, ket tuldih yhtehizeh ruadoh. Erikseh tahton mainita Nestarin Arkašua, nelländen kluasan opastujua, kudai ylen hyvin da nerokkahasti ruadoi. Hyvin ruattihgi neičykät Anžela Kovalenko da Nad’a Stafejeva. Ruavon loppiettuu piettih arbajazet, kuduas jogahine sai pienen lahjazen.

Kyläläzet kerättih komiissii, kudai tarkasti pihoin puhtahuttu. Sih kuului viizi hengie: Vasilii Aleksejev, Anna Makkojeva, Poza Bogdanova, Anatolii Jakovlev da Lidija Stafejeva.

Päiviä enne pruazniekkua käimmö kaikkih pihoih da valličimmo puhtahimat da parahimat. Erikseh kačoimmo alallizien eläjien da duaččuniekoin pihoi. Pruazniekas sanoimmo kilvan tuloksis. Enzimäzen sijan kyläläzien keskes sai Viktor Ugarov, duaččuniekoin keskes parahakse rodih P’otr Iljin. Heile annettih kunnivokirjazet.

Suurdu ruaduo kyläläzet piettih kluuban da kirjaston huonuksii kundoh pannes. Pahakse mielekse erähät ikkunat hapattih, yksi ikkun oli murennuh. Pidi vahnat hapannuot ikkunat vaihtua, luajittua uvvet, panna st’oklat ikkunah. Sit ruavos meile autoi Viktor Jefremov, Vieljärven kylän piälikkö: häi luajitti uvvet ruamat da toi st’oklan. Jyrgilän kluubu balansah ei ole pandu, sidä rounu ni ole ei. Sendäh kai, midä kluubah tuvvah, annetah meile ilmai. Viktor Jefremov toi laudua kluuban pordahien kohendamizekse, lavvois luajimmo skamn’at pruazniekkah tulluzih niškoi. Kiitämmö händy, ku uskaldi da ei pettänyh. St’oklat ikkunoih pandih Iivan Bogdanov da Jevgenii Muhorov. Ivan Kuz’mič Bogdanov vaihtoi vahnat ikkunat uuzih, händy autoi sit ruavos Ignatan Vit’a. Häi kohendi kluuban pordahat. Kiitämmö Sergei Zaitsevua avus da kannattamizes.

Inehmizilegi ruaduo löydyi. Pidi pestä lattiet, panna ikkunoih zuavesit, valsmitua syömisty pruazniekkustolah. Kluuban čomendimmo kirjazil palloloil, seinih riputimmo endizien pruazniekoin kuvua, lapsien piirustuksii. Ylen äijäl čomendettih kluuban seinii Ksenija Zaitsevan, Karjalan kul’tuuruopiston opastujan Jyrgilän kyläs luajitut piirustukset. Niidy oli 13 palua.

Pruazniekkah oldih kučuttu artistat Petroskoispäi. Meile tuldih fol’klourujoukko “Kezräjäine” da Arto Rinne tyttärenke. Yhtes Artonke tuldih muamah, akkah da pieni poigu. Gostih kučuimmo Vieljärven horan naizii, kudamii johtau Mihail Jolin.

Gostii vastaimmo čuajul, koufeil da piirualoil. Kiitämmö pastandas Vera Goškijevua, L’udmila Voronovua, Anna Jegorovua da toizii.

Pruazniekan vedäi Ol’ga Ogneva hyvitteli kaikkii pruazniekanke, toivotti tervehytty, ozua da kaikkie parastu, kiitti gostii da pruaznikkah kerävynnyzii da sanoi piettylöin kilvoin tuloksis.

Lapsien keskes pietys piirustuskilvas voittajakse puututtih kymmenevuodehine Arkaša Nesterov, vuottu vahnembi händy Anžela Kovalenko da nellitostuvuodehine Nad’a Stafejeva. Pienembien lapsien joukos palkittu oli Žen’a Goškijev piirustukses “Tuatan mašin”.

Petroskoispäi tulluot kezräjäizet pajatettih čomii karjalazii pajoloi, Vieljärven naizet sežo hol’aitettih čomah luaduh. Kaikile pajattajile ylen äijäl räškytettih käzii. Ga vie kaikis enimäl miellyttih Arto Rinnen da hänen tyttären soitandah da pajatandah. Ollahgo hyvät iänet!

Jälles konsertua kaikin lähtiettih pihale, siägi oli hyvä, päivypasto. Rahvas ruvettih tansimah, pajattamah. Alla Gubareva kižai ristittyzienke. Toinah piimmö iluo. Tämä pruazniekku jiäy mustoh kaikile, ruavahile dai lapsile.

Sydämellizet kiitokset kaikile pruazniekkah tulluzile gostile, artistoile, kaikile, ket yhtyttih pruazniekan valmistamizeh da pidämizeh. Passibot Ol’ga Ognevale, hänen hyvyös meile tuldih käymäh petroskoilazet artistat.

Meijän pruazniekku jatkui 22. oraskuudu. Sinäpiän Pyhän Miikulan pruazniekakse meile tuli nuožarveläine pappi Viktor. Häi pidi moleebenan Kumardusristalluo. Jogahine moleebenale tulluh seizoi tuohus käis da pani malittuu. Kyläläzet kyzyttih pappi Viktoral yhty-tostu, häi mielihyväl vastai kaikile. Sit myö kaikin lähtimmö kluubah čuajuu juomah da piirualoin syömäh. Pappi Viktor käski meidy panna malittuu enne syöndiä. Čuajuu juvves rubeimmo pagizemah sih nähte, ku pidäs nostua kyläh časounu sih kohtah, kus se oli enne voinua. Mustelimmo, kui murendettih kirikkölöi, časounoi, lykittih Salonsuaren časounan obrazoi järveh.

Rodih muga, ku meijän kyläpruazniekku on mieleh kaikile, sidä vuotetah, sih tullah. Yhteh kerävyttyy pagizemmo elaigua, mustelemmo endizii aigoi. Pruazniekku vedäy yhteh nuorii dai vahnoi, lapsii da ruavahii. Meile tullah rahvas lähi kylispäi da linnalazet. Kaiken aigua pagizimmo vai karjalakse.
Miikulan päivy meijän kyläh “kiändyi”. Sidä rubiemmo pidämäh joga vuottu.

Добавить комментарий


Защитный код
Обновить

О поселении - Пресса: газеты, журналы, сайты

Материалы о Карелии и не только

Оглашен проект основных направлений социально-экономическ...
На расширенном заседании Правительства Глава Республики Карелия Александр Худилайнен представил проект Основных направлений ...
«Живите так, как вас ведет звезда…»
Добрый день, уважаемые читатели! Мы даже представить не могли, насколько резонансным окажется опубликованное в последнем номере ...