Ol’ga Kirillova on rodužin Kondupohjan piiris, Jänišpole-kyläspäi. Vuvvennu 1980, Sortavalan muatalovusopiston agronoumuozaston loppiettuu, neidine työttih ruadoh Priäžän piirih, Lamboi-kyläh. Jo enämbi 25 vuottu naine ruadau Lamboin peldobriguadan brigadierannu. “Ol’a-brigadierakse” sanotah händy kylän eläjät da eläkkehel olijat souhozan ruadajat. “Ol’ga Nikolajevnakse” kučutah nygözet briguadan ruadajat.

 

 

Rahvas – parahas opastai

Ammatin, kudamale Ol’ga omisti kogo elaijan, häi valličči petties.

– Konzu opastuimmo kaheksandes kluasas, meijän školah tuldih Sortavalan muatalovusopiston opastajat. Kehoitettih meidy sinne opastumah, mustelou Olga, – saneltih nygypäiväzes muatalovuon kehitykses, pahelzuttih, ku ei tävvy täl alal nuorien vägie. Dai myö, viizi tyttösty, lähtimmö opastumah sinne kengo agranomakse, kengo zootehniekakse, ken veterinuarakse. Mehaniekaksegi lähti kaksi tyttyö opastumah. Opastundu meni hyvin. Vaiku kodii oli atkal, pienet vie olimmo, 15-vuodehizet. Läbi tutkindolois opimmo piästä teriämbi, moine oli himo kodih ajua. Himoitti hätkembi olla muaman luo.

Nuordu 20-igähisty spetsialistua Ol’a Kanserovua työttih ruadoh Lamboih, sillozele ruadojoukon piäliköle Mihail Stepanovič Nikolajevale abuniekakse.

– Opistos opastettih, kui heiniä kazvattua da muadu hoidua. A kui rahvahanke ruadua da olla piälikönny, sih elaigu da iče rahvas opastettih, nagrau naine.
Silloi rahvastu täs kyläs ruadoi äijy, hos i peldoloin kylvöala nygöi on suurembi. Enimät ruavot pidi käzil ruadua. Ruadojoukos oli kaikkiedah 20 hengie. Kaikkii Ol’ga hyvin mustau, saneli minule heijän nimet. Pahakse mielekse enimät heis ollah jo kuolluot.

– Silloi huondeksil rahvastu kerävyi äijy, mustelou Ol’ga. – Pellonhoidajua oli viizi nastu da kaksi miesty, traktoristua yksitostu. Kai oldih hyvät ruadajat dai ristittyzet. Joga vuottu linnaspäi tuli šeefua, keviäs sygyzyssäh ruattih. Ennehäi joga linnan laitos libo zavodu työndi omii ruadajii muatalovuttu avvuttamah. Kai kartohkuistutanduruavot ruattih, heiniä valmistettih, siilossua haudoih pandih, kartohkua kerättih, gruuzittih. Nygöi kai nämmä ruavot tehniekku ruadau. Dai enimät linnan laitokset, zavodat salvattih, siepäi jo ei tule ruadajua, sanou Ol’ga.

Nygöi Lambois ruadau nelli traktoristua, eräs kudamis on Ol’ga Kirillovan ukko Leonid, da kolme pellonhoidajua. Kaikin ollah hyvät ristikanzat da putin ruadajat, erähät jo mondu vuottu ruatah.

– Heile ei pie käskie midä ruadua, iče parembi minuu tietäh, nagrau naine.

Kiviniemen, Huutsellän, Peldoisuon, Mikkiljärven da Lamminsellän peldoloil, kudamien kylvöala on 1100 gektuarua, kazvatetah kartohkua, vuodehistu da monivuodehistu heiniä siilossah, senažah da heinäh näh.

– Heiniä valmistammo 500 tonnua, se ei ole äijiä. Enne, konzu istutimmo tähkyheiniä da niittyvil’l’ua, valmistimmo nelli tuhattu tonnua. Kartohkua on enämbäine. Hyväl vuvvel keriämmö läs 300 tsentnerua gektuaras. Mulloi tuodih uuzi sortu. Nämä Roždestvenskii da Sante-lajit ei varata nematodua (se on kartohkan voimattomus). Tänävuon kaikile peldoloile panemmo nämmii siemenii. Emmo pane enämbiä turnepsua, ku sen kazvattamizeh da keriämizeh pidäy äijy rahvastu. Enne tämä ruado ruattih eri opastundulaitoksien opastujat. Nygöi hyö tullah vaigu kartohkoi keriämäh.
Jo mondu vuottu sygyzyn aigua Lamboih tullah kartohkah Petroskoin pedagouguopiston nuoret. Tänävuon täs oli 70 hengie.

– Heijän avul kabrastammogi kartohkat, sanou brigadieru. – Kombainal meil täs ei sua kerätä, ku pellot ei olla suuret da ollah kivekkähät. Kombainale pidäy äijy tilua, ku se on suuri.

Meijän karjalaine kezä ei ole ylen lämmin. Toiči kevät tulou ei muga terväh, kui vuottazimmo, sit heinarren aigua puaksuttavah vihmuu, a ruadua yksikai pidäy.

– Kaksi vuottu tagaperin oli paha kezä, heiniä luajimmo palazin, kai sygyzyl pidi niittiä, sit eräs joukko ruadau kartohkal, eräs heiniä luadiu. Moizel kezäl luajittu heiny, tiettäväine, ei ole hyviä luaduu. Siilossuagi valmistajes ei pidäs vihmua. Enzimäzekse, traktorat peldoloil ei upota, toizekse – siilosan luadu roih parembi.

 

Joga päivän hommat

Ol’gan ruadopäivy algavuu aijoi. Enne ruadoh menendiä pidäy kaččuo žiivatat, lehmy lypsiä. Kezäl pidäy olla ruadopaikal jo puoli kaheksattu, talvel – vähästy myöhembi. Ruadoh tulduu enzimäi pidäy soittua Vieljärveh, sanella midä oli luajittu egläzes päiväs da kerduo, midä da mittumal pellol on kačottu ruadua tänäpäi. Talvel dai kezäl ruadopäivy kestäy puoliviidessäh, konzu on heinargi – puoliyheksässäh. Ainos pidäy olla valmehennu juosta ruadoh, kuččuo voijah hos mil aigua. Konzugo souhozan avtoubusal, a puaksumbah jallai da pyöräl kävyy emändy kaččomah, kui peldoloil ruado menöy. Huogavundah ei ole aigua. A kois vie omat kertohkupellot pidäy hoidua, žiivatat kaččuo, ukkuo syöttiä, tytärdy kazvattua. Kaikkiel ehtiy kirkei naine.

Vuvvennu 1996 Ol’ga kävyi Suomeh ozuttamah midä iče on suannuh ruadomaltuo da opastumah ulgomualazis. Kačoi, kui sie heinii rulonoih pannah da kartohkoi kazvatetah, saneli oman souhozan peldoruadoloin hoidamizes da menestyksis.

Hyväs ruavos vuvvennu 2000 Ol’ga Kirillova sai Čelovek goda -palkindon, a vuvven peräs Karjalan arvostettu ruadai -arvonimen. Yhtelläh ei palkindoloih da korgieloih arvonimilöih näh rua inehmine. Kai väit häi panou sih, ku eläs kylä da kehittys muatalovus. On mieleh kaččuo, kui idozet nostah, heinät vihandoijah da kartohkupellot kukitah. Olis vai kezä hyvä, sygyzy lämmin da ruadajat rahvas rinnal.


Добавить комментарий


Защитный код
Обновить

О поселении - Пресса: газеты, журналы, сайты

Материалы о Карелии и не только

3. 6 Население водной толщи — планктон
Если по ходу лодки протянуть за кормой ее метров 15—20 сетку из очень частой ткани и затем выполоскать содержимое в баночку с водою, ...
Правила рыболовства для Западного рыбохозяйственного басс...
14. 26-й  подрайон Конвенционного района Международного Совета по Исследованию моря (ИКЕС). Балтийское море.   14.1. Районы, запретные ...