Enne Vieljärves oli suuri kaksikerroksine kul’tuurutaloi. Sie oli suuri zualu da lava, kaksi kirjastuo, monii harjoitteluhuonuksii. Läs kümmendü vuottu tagaperin kul’tuu­rutaloi riičittih, ku se oli pahas kunnos.

Sanotah, ku sidä vie voinnus kohendua, ga riiččiehäi on kebjiembi da huogehembi. Nügöi Vieljärven kul’tuurutaloi on endizen lapsienpäivükoin talois, kus eigo ole putillistu zualua, eigo ni lavua. Ühtelläh külän kul’tuuruelaigu ei sammunuh. Kul’tuurutaloin ruadajat Mihail Jolin, Irina Aleksejeva, Jelena Hvatova, Aleksandra Nikolajeva pannah kai omat väit, ku paikallizet eläjät puaksumbah tuldas tänne.

Joga pruazniekale, joga külän konsertale rahvas mielihüväl kerävütäh kaččomah oman külän artistoi. Muga oli mennüt pühänpiängi. Sinäpiän naizien tansujoukko “Paivuine” täütti kolme vuottu da ozutti kaččojile omii tansuneroloi.

– Jo ammui tuli mieleh luadie moine naizien tansujoukko, sanou Jelena Hvatova. – Ühtelläh oli vaigei kerätä külän inehmizii. Illal naizel on külläl kodiruaduo: žiivatat, lapset, pellot. Kerras en sanonuh, ku tahton luadie tansujoukko, a kučuin heidü harjoittelemah aerobikkua. Enzimäzel illal tuli üheksä nastu. Nenga müö voimistelimmo kaksi kuudu. Sit kehoitin, davaikkuas la opimmo opastuo mittumahtah tansuh. Suostuttih. Muga naizet opastuttih kolmeh tansuh. Sit jo meidü kučuttih ühtümäh küläkonsertah. Tiettäväine, oli sruasti nosta lavale enzimästü kerdua. Duumaičen, vai ei pajettas naizet iäres, ga kai meni hüvin. Sit aijas rubeimmogi harjoittelemah vaigu tansuloi.

Kolmes vuvves “Paivuzen” repertuarah kerävüi jo läs 20 tansuu. Joukon horeografu puaksuh kävüü kursoile linnah da joga kerdua tuou uuttu tansuu.
Läs kahtu čuassuu kestäjäs konsertas “Paivuine”ozutti omat parahat tansut. Välil Jelena kerdoi karjalazien tansuloin histouries da niilöin elementois: midä merkiččöü šen, melliččü, püörindü; mittumii kadrielii kižattih enne külis, mittuine oli bes’odoin piätansu. Rahvahallizien “Kassareikan”, “Kontran”, “Suappazin”, “Humahuksen”, erilazien kadrielilöin da kruu­gien ližäkse naizet ezitettih Jelena Hva­tovan omii keksittülöi tansuloi da ispanskoidu tansuu.
Kuni naizet huogavuttih da muutettih ruutat toizeh ezitük­seh, Vdohnovenije-tansujoukon lapset ihaškoittih kaččojii nügüaigazil tansuloil.
Jälgimäzeh konsertan tansuh joukon naizet otettih tansimah kaččojiigi. Hüväl mielel ühtüttih tansuh nuoret dai vahnat.

Pivon lopus Paivuine-joukkuo hüvitteli Vieljärven ičehallindon piälikkö:

– Ülbeilemmö, ku meil on moine joukko, sanoi Viktor Jefremov. – Uskon, ku iellehgi tüö rubietto tuomah hüviä mieldü ei vaigu Vieljärven kaččojile, ga vie toizien külien rahvahile.

Sulavil sanoil hüvitteltih naizii Priäžän kul’tuurutaloin ruadajat Vera Ivanova, Tatjana Titova, Dmitrii Muhorin:

– Kuni on teijän jüttümiä ristikanzua, sini eläü teijän külä da rahvahalline kul’tuuru. Enne sanottih: Vieljärvi pajattau, nügöi anna sanotah, ku se vie tansiu.
Jelena Hvatova kiitti da hüvitteli omii tansijoi.

– Uskon, ku teil ei ole kebjei löüdiä aigua illoil harjoitteluloih, konsertoih, toizih külih ajeluksih. Passibo! Toivotan teile menestüstü, lükküü, perehsobuu. Olen varmu, ku meijän ühtehine ruado jatkuu iellehgi.


Добавить комментарий


Защитный код
Обновить

О поселении - Пресса: газеты, журналы, сайты

Материалы о Карелии и не только

Реферат на тему «Возрождение духовной жизни села Ведлозера...
26 октября 2013 года в МКУ «Этнокультурный центр Пряжинского национального муниципального района» проходила конференция «Незабытый ...
Беларусь запретила к ввозу ряд сельхозтоваров из Карелии
Беларусь с 1 марта запретила к ввозу на территорию страны ряд сельхозтоваров Республики Карелия. Ввоз сельхозпродукции из Карелии ...