Rahvahallizien joukkoviestimien festivualit Karjalan piirilöis roittih jo perindöllizekse. Periodika-julguamo jo ezitti omii kniigoi da lehtilöi Suojärvel, Veškelykses, Kondupohjas. Täl kerdua Periodika-julguamon, Carelia-, Kipinä-, Karjalan Sanomat-, Oma Mua-, Kodima-, da Vienan Karjala -lehtien ruadajat lähtiettih Priäžän piirih. Joga linnul oma kieli - festivuali nähtih kolmes kyläs: Pyhärves, Vieljärves da Nuožarves.

 

Pitkäh matkah meijänke lähtiettih nuorižotyttiteatru “Čičiliušku” oman Varoi-ozutuksenke da Oma Pajo -horan folklourujoukko “Kezräjäine”, kudai ilaškoitti rahvastu karjalankielizil pajoloil. Myös Kanzalliskielizen TV- toimituksen ruadajat Ol’ga Ogneva da Inna Bogdanova oldih meijänke ei vaigu sen periä, ku luadie ohjelmua festivualis. Hyö ezitettih pidoh yhtynyzile oma kaheksaminuuttahinen filmu “Vahnin velli” da kučuttih kaikkii kaččomah da kuundelemah kanzalliskielizii TV- da raadivuo.

 

Pyhärvi, Nuožarvi, Vieljärvi…

Pyhärvi oli enzimäine kylä, kunne tulimmo suurel joukol pakkazel huondeksel 15. kylmykuudu. Paikallizen školan voimisteluzualah kerävyi školaniekkua da opastajua, oligi kylälästy. Algukluasoin lapsih näh Kipinä-žurnualu pidi piirustuksien kilvan.

Jälles Pyhärvie meidy vuotti Vieljärvi. Sie festivualipido algavui puoli kaksi da oli myös školan seinis. Školan johtajanke ennepäi jo oli sovittu, ku täh pidoh školan avtoubussu tuou paikallizii eläjii Heččulas, Kaskiselläs da Jyrgiläspäi. Pahakse mielekse nämis kylispäi ei tulluh äijy rahvastu, ga vieljärvelästy kerävyi täyzi zualu. Enne lehtien prezentatsiedu oli palkittu eräs lehtien kirjuttajien kilvan voittajis, Oma Mua-lehteh kirjuttai, jyrgil’čy Lidija Stafejeva. Periodika-julguamon johtajan sijahizen L’udmila Taljan käzis naine sai kunnivokirjazen da palkindon. Oma Mua -lehten piätoimittai Natalja Sinitskaja lehten puoles kiitti voittajua kirjutuksis da lahjoitti hänele Oma Mua -lehten tilavuksen vuvven 2008 enzimäzekse puoliškokse. Tostu kilvan voittajua sinny päivänny hyvittelimmö jo Nuožarves, kunne tulimmo jo ildupuolel. Kiitändykirjazen da Oma Mua-lehten tilavuksen sai Lidija Jevsejeva. Nuožarves myös piimmö omien lehtien prezentatsiet, ezityi “Kezräjäine” da Čičiliušku-teatru. Joga kyläs oli kniigoin ozuttelugi.

 

Joga mieli on kallis meile

Pidäy mainita, ku kaksi nedälii enne festivualii myö työnimmö kylih kyzelylistoi, kus oli kyzymyksii Oma Mua- lehteh näh. Oli kyzelty 26 hengie. Kahtele hengele Oma Mua -lehti on tuttu, yhtelläh hyö ei lugieta sidä. Puaksuh lugietah lehtie kuuzi hengie, silloi-toiči – yheksä, ylen harvah – yheksä. Kuuzi hengie suau lehten poštan kauti, lugou kirjastos – 12, tuttavilluo – kuuzi. Enimistöle lehti on mieldy myö. Kirjutuksii rahvahallizes poliitiekas mielihyväl lugou kaksi hengie, karjalan kielen opastamizes – viizi, rahvahan elaijas da kultuurutapahtumis – 13. Kui ennegi rahvas tahtou lugie lehtes kirjutustu kylih da kyläläzeh rahvahah näh, tahtou tiijustua, kui valdivo kannattau pienii kylii. Myös lugijal himoittas nähtä lehten sivuloil pajoloi karjalan kielel, sananpolvie, perindöllizien syömizien retseptua, kirjutustu folklourah näh. Tahtotah nähtä lehtes TV-programmu 18 hengie. Ku se olis karjalan kielel tahtotah kuuzi hengie, ven’an – 12. Sidä mieldy, ku lehtes sidä TV- programmua nimikse ei pie, ollah viizi lugijua. Kyzymykseh: tahtottogo kirjuttua kirjutuksii meijän lehteh, 12 hengie vastattih “ei” (on mostu, kuduat ollah sidä mieldy, ku ei malteta kirjuttua, toizet pietäh iččiedäh jo vahnoinnu kirjutandah), yhtelläh kuuzi hengie tahtotah kirjuttas lehteh.

Omas puoles tahtommo sanuo pasiibot kaikkile, ket suostui vastattih mejiän ankietan kyzymyksih. Joga teijän mieli, hyvät lugijat, on meile kallis.
Joga kyläs, kus olimmo sinäpiän, meil oli abuniekkua, kudamat kuhkutettih rahvastu tulemah Festivualile, juattih kyzelylistoi, valmistettih laittehistuo sähkoprezentatsieh näh, järjestettih meijän syömine. Suuret passibot sanommo Pyhärven školan johtajale Zinaida Mattikaizele, Vieljärven školan johtajale Jekaterina Jevsejevale, KRL:n Vieljärven ozaston piäliköle Marija Timofejevale, Heččulan kul’tuurutaloin emändäle Žanna Porojevale, jyrgil’čäle Lidija Stafejevale, Nuožarven kul’tuurutaloin piäliköle Jekaterina Gapejevale.

Добавить комментарий


Защитный код
Обновить

О поселении - Пресса: газеты, журналы, сайты


Последние комментарии

Материалы о Карелии и не только

Климат, растительный и животный мир Муезерского района
Муезерский район расположен на северо-западе РК, в западной части по его территории проходит условная граница между Северной ...
Библиотеки Карелии продолжают подключать к интернету
В Карелии продолжается работа по развитию библиотечного дела и подключения библиотек к сети Интернет. В 2014 году при поддержке ...