Školan johtai. Se moine ristikanzu, kudai istuu omas kabinietas, johtau školaniekoi, opastajii da toizi školas ruadajii. Vaigei, vastuolline ruado. A midä, gu škola ei ole linnas, a pienes hieruzes, školaniekkua on vaiku 10 hengie da vie školan tyves ruadau detsadu, kus on yheksä lastu. Ei ole aigua sit johtajal čomas kost’umazes omas kabinietas istuo. Pidäy olla yhtelaigua opastajannu dai administratorannu, menedžerannu dai šouferinnu, tiedotehniekkua tiedäjänny dai sotsiualupedadougannu. Äijy vägie pidäy olla moizes vaigies ruavos olles. Täs ei joga miesgi selgie... Ga on vie meil mostu karjalastu nastu, kudamil joga dieloh täydyy neruo da vägie. Konzu tulin Heččulah pagizuttamah školan-päivykoin johtajua Irina Jevsejevua enzimäzenny oraskuudu, školan emändy vaste vai tuli mečäspäi, sie seibähii školan aidah näh oli varustamas školaniekoin vahnembienke. Ei ni pruazniekkupiän ole aigua huogavundah näh täl naizel...

Irina JevseevaIrina Jevseeva on rodužin Nuožarvespäi. Jo lapsusaijas tahtoi olla vaiku algukluassoin  opastajannu, ku hänen  muamo, Lidija Jevsejeva, ruadoi opastajannu. Neidine loppi Vieljärven školan, piäzi Pedagouguinstituutah da sen loppiettuu vuvvennu 1993 tuli ruadamah Heččulan školah.

– Silloi opastujua školas oli 19 lastu, mustelou Irina Jevsejeva. Algaimo ruaduo kahtei toizen nuoren opastajan Jelena Hotejevanke. Sit lapsien miäry kyläs vuozittain rubei  vähenemäh, školasgi oli vähä opastujua, jo meidy tahtottih salvata. Vuodessah 2001 oli algukluassoin škola. Erähän kerran sanepidstansien ruadajat, kudamat tuldih tarkastamah laitostu, ehdotettih, mindähbo la teil ei järjestiä tilat lapsien päivykodih näh, teil la on hyvät suuret  pertit da vuadimuksii vastuavat olot. Da vuvves 2001 meil oli jo škola-päivykodi. Se meidy piästigi salvandas.

Ruaduo opastajal liženi, ku pidi päivykoin dieloloih nerovuo. Nygöi päivykois on kymmene lastu, školas – yheksä. Mestua detsavuh ei pie vuottua, kerras annetah, ga korgei maksu 2000 rub’lua kuus ei anna mahtuo erähil vahnembil pidiä lapsi päivykois, sentähgi kylän kolme pöivykoinigästy lastu istuu kois buaboloinke.

Opastuslaitokses ruadau seiččie hengie: opastai Svetlana Strunina, lapsienkazvattai Nina Matvejeva, lapsienkaččoi Jelena Goloveškina, keittäi Valentina Moisejeva,  Dmitrii da ..F’odorovat ollah laitoksen kabrastajannu da päččilöin lämmittäjänny. Avvuttajannu da kannattajannu školal ollah lapsien vahnembat da  paikalline valdivo, hos i suau laitos rahastuo tazavallan b’udžietaspäi:

– Muuttimmo škola-päivykoin virallizen nimen, enne oli Opastuslaitos, nygöi on Yleizen opastuksen laitos, sanou  opastuslaitoksen johtai, –  nimi andau mahton suaja rahastuo Tazavallan b’udžietaspäi,  a ei paikallizes. Paikalline valdivo avvuttau halgoloi varustamises. Ei ammui školah rubei tulemah vezi, se äijäl kebjendi ruaduo.

 

Aigu muuttau lapsiigi

Opastuksen tazol lapset ei erota sanommo, Vieljärven školan opastujis. On hyvinopastujua lastu dai pahoiopastujuagi.  Ga Heččulan lapsih ainos terendetäh huomivuo Vieljärven školas, kus Heččulan školan loppiettu jätketeh opastustu hečcul’čat.

–  Vieljärven školas lapset adaptiiruijakseh hyvin. Tänävuon vaiku kaksi nelländen kluassan opastuijua piäzöy meijän školaspäi. Yksi lähtöy Vieljärveh, toine Piiterih, ku lapsen vahnembat ollah sigäläzet. Jugei oli tyttözel opastuo suuren linnan školas, ku on ylen varačču da ... sendäh vahnembat tuodih händy tänne opastumah. Tyttöine opastui meijän školas kaksi vuottu, nygöi häi välleni da ei huijustelei, opastuu hyvin,uskommo, ku Piiterin školasgi rubieu suamah hyvii arvosanoi, pidäy varmuttu Irina Ivanovna.

Aigu muuttuu, dai lapset muututah, ollah enämbäl julgiembat, vällembät, ei huijusteta. Tiedokonehet, televizorat tuvah omua vaikutustu lapsien kehitykseh.

– Tietäh kai nygyaigazeh elaigah näh, muhahtau opastai, –  toizes puoles, hos i ollah lapset kylän eläjii da ollah luondua lähäl, toiči ei malteta eroittua mändyy huobahas. Konzu kävymmö retkelle meččah sygyzyl, sie tuttavummo kazviksien da mualoin luuaduloih. Pietäh lapset ogoroduagi. Kazvatetah kartohkua, morkovkua.. Sit talven omua syvväh dai ruadamah opastutah. Opastammo mual ruadamah, labjua käis pidämäh, kartohkua dai toizii ouvoššii kazvattamat dai pihua kabrastamah, sanou Irina Jevsejeva.

Tänävuon sanepidstanssii ilmoitti, ku ei lapsil roinne luajittu entsifalitanvastastu rokotustu, nimittumas pihan kabrastandas ei sua ajatella. Sentäh ei suagi kezäluageriigi järjestia, ku äijy on vuadimustu sen luaijndah näh, paiči kägöintäilöinvastastu alovehen puhtistamistu da muan da vien koittehen ottamistu. Ei pie sanuo luagerih näh, ku tavallistu ekskursiedu toizeh kyläh libo Petroskoih on jugei nämmien vuadimuksien täh järjestiä: pidäy olla keral liägäri, kaksi ruavastu vastuallistu ristikanzua da vie ku militsiimašin avtobusan peräh ajas. Omal mašinal školan johtai vedelöy lapsii ekskursieloil Vieljärveh eri laitoksih, ei ammui oldih Vieljärven Tulipalolaitokses.

Anglien vai karjalan kieli

Kuigi toizis Ven’an školis, pienes Heččulan školas anglien kieli on vältämätöi aineh. Konzu Vieljärven školaspäi Heččulah ajeli opastai, Irina Ivanovna oli hyväs mieles, lapset suajah anglien kielen neruo. Nygöi anglien kielen opastajua ei ole, ga ei suannuh jättiä ilmai tädä vältämättömiä ainehtu, Irina Ivanovna iče rubei vedämäh anglien kielen urokkoi:

–  Konzu saimmo tiediä, ku opastai lähtöy ijäres, häi pidi meil pienet anglien kielen kursat. Hyvä, ku vie iče školas da yliopistos opastijes opastuin anglien kieldy, sanou

Pahakse mielekse, karjalan kieldy školas ei opasteta. Moine on opastuspluanu, ku et nikunne pujoita liigu čuassu. Dai opastutah lapset viizi päiviä nedälis, ga “alovehelline komponentu” vuadiu kuuzipäivästy nedälii.

– Meil puolet lapset da erähät školan ruadajat ollah toizis kylispäi, olemmo sivoksis transportas. Fakultatiivannu karjalan kieldy myös ei ole mahtuo pidiä, ei ole mis maksua opastajale, pahelziu johtai.

On täl pienel školal oma saitugi, kudamua hoidau Irina Jevsejeva da Svetlana Strunina. Enzimäi oli hirvei ottuakseh täh ruadoh, ga hilläkkazin segi rodih. Saital suau lugie školan histouries da nygyaigazes elaijas: pruazniekat da argipäivät, on kuva-arhiivu, informatsiedu kyläs.

 

Hirvei sana – “restrukturizatsii”

Škola–lapsienpäivykodi- laitoksii on luajitu Priäžän piiris jo Matrosoin kyläh, kačotah luadie Pyhärveh da Ul’alegah, ga Irina Ivanovnan sanoin mugah, Opastussistieman restrukturizatsii jätkuu. Restrukturizatsien hantuzis kusgi avatah detsavun joukot školis, ga vahnembat kluassat salvatah, kus yhtistetäh školat, kus päivykoit da školat.

– Meidygi tahtottih luadie Vieljärven školan filiualannu, ga ku meil on škola-detsavu, sit ei koskettu, ku detsavuu ei olluh kunne littiä. Roihgo ielleh Heččulan škola riippuu monis faktorois: roihgo lapsii, jiäygo Vieljärven sovhozu, kudamua kačotah myvvä. Kinelahtel škola salvattih, ainos pidäy varata, ga yhtelläh pidäy eliä da opastua lapsii, loppou paginan školan johtai.

On školas kai nygyaigaine tehniekku, kompjuterat, televizorat, interniettu, hyvät pertilomut dai detsavus on kai midä lapsil pidäy. Ei ammui on luajittu tulipalovastaine signalizatsii, rubei tulemah vezi. Ga on vie moine hirvei sana – restrukturizatsii da optimizatsii, kudai monile moizile pienile laitoksile aijoi libo myöhä merkiččou salvandua. Škola kyläs on pieni opastuskeskus, kluubu da kirjasto – kultuurukeskuksennu, počtu – informatsiedu andai paikku. Himoittas uskuo, ku herroil, kudamat ollah vastuollizet kylien opastundulaitoksis kiänytäh taki pienien školien säilyttämizen puoleh.

Добавить комментарий


Защитный код
Обновить

О поселении - Пресса: газеты, журналы, сайты

Материалы о Карелии и не только

4.1 Ихтиологические исследования
Рыбами занимается специальный раздел науки о животных (зоологии) — ихтиология, что значит на греческом языке - рыбоведение. Ихтиологи ...
Лесозаготовители вырубают лес вокруг исторической карельс...
Одна из самых знаменитых туристических достопримечательностей республики - историческая карельская деревня Кинерма, известная ...