Nelli karjalastu perehty oldih piätenničän ildu, suovattupäivy da pyhänpäivän huondes Karjalan erähäs čomimas kohtas – Kinnermäl. Hyö tuldih tänne kolmekse päiviä etnokultuurizeh luagerih, kudamua järjesti Itämerensuomelazien rahvahien liigu. Sen piälikön Ol’ga Žarinovan sanoin mugah, Luagerin tarkoituksennu on livuttua rahvastu karjalazeh kieleh da kultuurah.
Tämä luageri-seminuaru “Karjalaine pereh” on Itämerensuomelazien rahvahien liigan da Karjalan kultuuruperindö -liiton yhtehine projektu:
– Mieli järjestiä moine luageri oli jo ammui. Tiezin, ku toizis suomelas-ugrilazis tazavallois mostu ruaduo jo pietäh. Dai meil rodih himo oppie luadie moine entokultuurine luageri. Nadežda Kalmikova mielihyväl suostui avvuttamah da ottamah meidy vastah Kinnermäl, sanou Olga Žarinova.
Kielikylyh miehienke
Luagerih on tulluh nelli perehty: Tuttujevat-Roždestvenskoit Tuukselpäi, Vasiljevien pereh Jessoilaspäi, Kinnermän Kalmikovat, da Žarinovien pereh Petroskoispäi.
Luagerin ruadoh yhtyttih myös opastajat Irina Semakova, Tatjana Jaškova da Alla Gubareva.
Tuuksilaine L’ubov Tuttujeva tuli luagerih ukon da tyttärenke:
– Olen hyväs mieles, ku kerran vuvves, kezäl, suau puuttuo moizeh karjalazeh ymbäristöh. Mulloi jo olin karjalan kielen kursiloil Veškelykses. Jälles moizii seminuaroi jo kuito hoivembi hengele roih, nouzou omaničentundo. Moine kultuurah da kieleh libumine tuou uuttu vägie iellizeh ruadoh kielen alal, tahtot vie enämbän luadie sih näh, ku meijän karjalan kieli eläs, kultuuru säilys da kehittys. Tytärgi mielihyväl tuli tänne. Ainos prižmi minuu ottamah händy moizih pidoloih.
Tavan mugah moizih kultuurupidoloih yhtytäh enimite naizet. Yhtelläh täl kerdua miehetgi mielihyväl suostuttih tulemah tänne. Heilegi löydyi luageris ruaduo: kohendua liedžut, lämmittiä kyly da varustua sinne vastat, niittiä heinät. Kultuuruprogrammasgi oli äijy mieldykiinnittäjiä.
– Iče olen karjalaine, ga täs tiijustin äijy rahvahan eloksen nevvuo, kudamis enne ei ni smiettinyh, sanou L’ubov’ Mihailovnan ukkoh Jurii. – Kai nämä tiijot pätäh elaijas.
– Minun mučoi kuun prižmi minuu, ku suostuzin tulemah tänne, nagrajen yhtyy paginah jessoilču Aleksandr Vasiljev. – Ga nygoi en žiälöiče, ku tulin. Hyvä on olla kaksi päiviä perehinneh čomas kohtas, luonnon helmas, hengittiä puhtastu ilmua. Dai tämä kylä auttau ellendiä, kui elettih meijän ezi-ižät, kus ollah meijän juuret.
Amerikaspäi Kinnermäh
Amerikkalaine naine Betsi Prityp on vie eräs luagerin ruadoh yhtynyh. Betsin ukko on ven’alaine, Irkutskaspäi. Molodoit tuttavuttih Amerikas, ga tahtotih tulla elämäh Ven’ale. Lugiettih Internetas Kinnermäh näh da piätettih tulla elämäh täh kyläh. Ku kodii täs ei suannuh ostua, sit azetuttih Vieljärveh. Nygöi eletäh Ruisniemel pienes karjalazes talois.
– Nad’a da Igor’ Kalmikovat ollah meijän ystävät, hyögi kerrottih meile täs luageris, sanelou Betsi. – Kerras tulin tänne lapsienke, tahton tiijustella karjalazes kultuuras, rahvahallizis ruutis da syömizis.
Betsin lapset Nikita, Il`l`u da Miša hyvin paistah kui anglien mugai ven’an kieldy. Täs luageris hyö mielihyväl harjavuttih karjalan kieleh kižoin vuoh.
Kieleh libumine nostattau geneettisty mustuo
Piätenničän illal karjalazet ezitettih omii perehii, kerrottih ei vaiku ičes, a omis kylis, kuspäi ollah rodužin. Irina Semakova saneli karjalazes muuzikkukultuuras.
– Joga ristikanzal on geneettine musto, ga se on peitetty ylen syväh, saneli Irina Borisovna omas paginas. – Moizet kieli- da kultuurukylyt nostatetah sidä mustuo, myö emmo ni smieti min äijän myö tiijämmö da maltammo. Monet maltot da nerot ollan pandu meijan piäh geneettizel tazol.
Suovattan Tatjana Jaskova saneli rahvahallizis ruutis da opasti naizii viilemäh da ombelemah sidä. Sinäpiän lapset opastuttih hänes luadimah tyttilöi heinäs. Alla Gubareva kižoin vuoh harjaitti lapsii karjalan kieleh.
Illal naižet opastuttih toine toizes keittämäh perindöllisty syömisty. Dai mittuine karjalazil suovattu kylyttäh, segi kuului luagerin programmah. Pyhänpiän naizet ozutettih piirualoin pastanduneroloi, perehet käydih kirikköh da lopul šeikuittih luagerin tuloksii.
Kolmes päiväs et äijiä ehti, ga yhtelläh algu moizele ruavole on pandu. Kaikin ket yhtyttih täh projektah oldih sidä mieldy, ku ruado on jatkuttavu da kehitettävy.
Фотографии находятся в рубрике Этнокультурный лагерь в Кинерме-2010
