Vieljärven souhozan Lamboin da Heččulan traktoru-peldobriguadois jo täytty vägie valmistutah kevätruadoloih. Briguadan tehnikkua tarkastau Heččulan ruadopajas Vladimir Porojev. Häi on rodužin Lamboispäi. Yliopiston muatalovuslaitokses piästyy nuori spetsialistu tuli ruadoh Heččulah da jo enämbi 15 vuottu on inženieru-mehaniekannu souhozas.
– Minun ruado on muatalovustehniekan käytön tarkastus, sanou Vladimir. – Meil käytös on yheksä traktorua: seiččie MTZ-ratastraktorua, muga sanottuu “Belorusua”, yksi pogruzčiekku, yksi – DT-75 guseničnoi traktor. Traktorat ollah hyväs kunnos, midä ei sua sanuo muatalovuskonehis, mil valmistetah muadu, astavoijah da kynnetäh. Erähien mašinoin varaozat ollah ylen kallehet. Sanommo, yksi disku maksau 1 000 rubl’ua, a niidy ruado-ozua, diskua, sil mašinal on 80 palua. Ga meil on vie aigua panna kundoh dostalit mašinat. Souhozan johtajan käskyn mugah kevätpeldoruavot, kudamih kuulutah peldoloin valmistamine kylvändäh, heinien kylvändy da kartohkan istutandu, algavutah 10. oraskuudu da jatkutah kezäkuun 3. päivässäh. Yhtelläh, muatalovus on moine ala, kudamas äijy rippuu siäs. Karjal on varattavu muanruavon ilmastoaloveh. Voi pakastuakseh, voi vihmuo pitkän aigua yhteh palah. Ethäi rubie kyndämäh da astavoimah kylmiä muadu.
Vladimir Porojevan mieles mehaniekan ruado on vaigei, ga mieldykiinnittäi. Ruadopäivy on miärätöi. Voijah kuččuo ruadoh aijoi huondeksel, murginan aigua dai loman aiguagi. Joga minuuttua pidäy olla valmis. Hyviä mieldy tuou se, ku nygöi souhozah tulou uuttu tehnikkua. Puolitostu vuottu tagaperin suadih käyttöh uuzi MTZ -ratastraktor, kudamal nygöi ruadau Lamboin mies Vladimir Jakovlev. Kanzallisprojektan mugah souhozu sai jiäškuapan maidoloih näh, höstöttyvedäjän konehen fermah niškoih. Heččulan briguadu sai ulgomualazen heinänniitändykonehen, ku enimät niitändypellot ollah Lambois. Heččulan briguadah myös tuli uuzi MTZ -ratastraktor, kudai annettih käyttöh Leonid Kirillovale. Häi ruadau traktoristannu jo läs 25 vuottu.
– Uuzi traktor, tiettäväine, on hyvä dielo, sanou L’on’a, – hos i minun endine oli hyväs kunnos, hyvin ajeli. Täs on 120 hevon voimua, a endizes oli kaikkiedah 80, myös uuzi kuuzitsilindrinemotoru on. Dai nävöl on vähästy toine, nagrau mies.
Souhozan spetsialistat ajellah toizih souhozoih neroloi vaihtamah da kaččomah mih sie voibi opastuo.
– Talvel ajelin Alavozen muatalovushoz’aistvah, kudai kuuluu nelläh parahih Ven’an talovuksih, sanelou Vladimir Porojev. – Sie pellot ollah äijiä suurembat meijän peldoloi. Sie lypsetäh enämbän maiduo da kaivetah kartohkua, kudamua jo ammui ei linnalazet opastujat, a kombainat kerätäh. Tämä elokas souhozu voi iče ostua uuttu tehniekkua, heil ei pie, meijän jyttyöh vuottua d’engua valdivospäi. Moizil souhozoil on mih opastuo.
Lamboin briguadua, kudamah kuuluu nelli traktoristua da kolme pellonhoidajua, johtau Ol’ga Kirillova.
– Souhozan piäpeldoruavot mennäh täs, Kiviniemen, Peldoisuon, Huutsellän, Mikkiljärven, Lamminsellän peldoloil, kudamien pinduala on 1100 gektarua, sanelou Ol’ga. – Kartohkua kazvatammo kahtelkymmenel gektuaral, 250 gektuarua on yhtenvuodizien heinien al, dostalit ollah monivuodizet heinät. Siilossah da senažah näh kazvatammo enimyölleh kagrua. Jälles pruazniekkua tahtoimmo jo mennä astavoimah, ga iče näit mittuine siä oli sulakuun jälgimäzenny päivänny. Emmohäi tuhuu vuottanuh. Nygöi pidäy kaksi-kolme päiviä vuottua, kuni pellot kuivetah, eiga traktorat ei sinne piästä, huolevuu naine.
Omis peldolois naine pidäy huoldu: muas, heinis, kartohkois tiedäy kai. Tänävuon Lamboin peldolois kačotah keräta 3400 tsentnerua kartohkua, valmistua 500 tonnua heiniä, panna haudoih 3000 tonnua siilossua da 500 tonnua senažua.
Ruaduo ies on äijy: et ehti muadu valmistua da udobreniedu panna, jo pidäy kartohkua da heiniä istuttua, ehtit vai nämmä ruavot ruadua, jo heinargi on, dai kartohkupellot pidäy hoidua. Sit, kačot, jo sygyzy tulou. Ruaduo kyläs ainos on kylläl. Anna, Jumal, muanruadajile vägie, tervehytty da poudusiädy.
