A A A Ц Ц Ц Ц

ШРИФТ:

Arial Times New Roman

ИНТЕРВАЛ:

х1 х1.5 х2

ИЗОБРАЖЕНИЯ:

Черно-белые Цветные
Ведлозерское сельское поселение
Пряжинский национальный муниципальный район

Баннер сайт Президентские 2024 1340х125 re

Mennyt piätteničän, 20. heinykuudu, Kinnermäs Livgiläzien kul’tuurukeskukses oli avattu suomelazen fotokuvuajan Raimo Ahozen Kinnermy tänäpäi -ozuttelu. Pakkaskuul tämä ekspozitsii oli ozutettu Italies Florentsien yliopiston ozutteluzualas, jälles kuvat suadih nähtä Suomen Oulu-linnas. Nygöi Kinnermän ystävät -seuru lahjoitti sen kyläläzile.   

 

Raimo Ahonen on kuulužu suomelaine fotokuvuaju, arhitektoru da gruaffine dizaineru. Häi opastau arhitektuuran histouriedu Oulun yliopistos. Jo mondu vuottu Raimo ajelou Karjalah. Ainavoluaduzen karjalazen Kinnermy-kylän luondo, eläjät, vahnat rakendukset ainos ihaškoitettih fotokuvuajua. Vuvvennu 2003 hänen ozuttelu “Elävy Kinnermy” oli ezitetty Petroskoil Taidomuzein seinis. Tämän vuvven ozuttelun tavoittehennu on yhtistiä endizen da nygypäiväzen kylän elaigua da ozuttua, ku Kinnermy on toven elävy kylä. Kuvis suau nähtä luondon panoramua, kylän rakenduksii, eläjii, gostii, žiivattoi.
– Ozuttelus on ezitetty vai pieni oza kuvis, kudamii minä olen luadinuh kyläs kymmenes vuvves, sanou Raimo Ahonen. – Minä yhtistin täs mustu-valgieloi da värizii, pienii da suurii kuvii, ku kaččoi kuvien avul tunnustas kylän ainavoluaduzen hengen.
Livgiläzien keskus on vahnan karjalazen taloin huonuksis. Ozutteluzualat ollah sit taloin puoles, kus enne oldih tahnuot da heinysaruat.
– Kaksi endisty ozutteluu oli ezitetty suuris nygyaigazis zualois, sanou ozuttelun dizaineru Aulikki Herneoja. – Nämmä saruan huonukset ei hyvin pätä ozutteluloih näh, parziseinät ei anneta panna kuvii yhtele tazole. Toizes puoles, meil pidi säilyttiä huonuksen garmounii.
Ozuttelun avajazis oldih paikallizet eläjät, tuli rahvastu Vieljärvespäi. Oli äijy suomelastugi, monet kudamis jo ei enzimästy kerdua tullah ihailemah vahnan kylän ainavoluaduzuttu.
Ozuttelun jälles kyläs piettih Kinnermän kul’tuuruperindön da puurakenduksien säilyttämizen alal ruadajan joukon istundo, kus piettih paginua sih näh, kui olis avvuttua Kinnermän puumustomerkkilöin omistajii restavriiruija omat koit. Puumustomerkkilöin säilyttämizen valdivollizen keskuksen spetsialistoin sanoin mugah Karjalas on 4400 säilytettäviä puumustomerkkii, kudamis 53% ollah yksityzes omažukses. Vuvvennu 2001 oli hyväksytty Federualine zakon, kudaman mugah valdivo korvuau kulutuksii restavratsieh kui mustomerkkiloin omistajile, mugai niilöin vuograjile. Karjalas moine zakon oli hyväksytty myöhembi, vuvvennu 2005, ga se vie ei toimi, gu sen todevuttamizen mehanizmu ei ole loppussah valmistettu.
– Kinnermäs on kaheksa puuhistu arhitektuurumustomerkkie, kuuzi kudamis ollah yksityzes omažukses, sanou Luadogan Karjal -fondan piälikkö Nadežda Kalmikova. – Kodiloin ižändät ollah valmehet kohendamah net, ga sih pidäy varua. Taloithäi pidäy endizöijä moizel taval, mittumal net oldih nostettu. A enne sidä vie pidäy azuo koin arhitektuurine projektu. Moizeh ruadoh pidäy opastettuloi sih spetsialistoi da ruadajii. Olis hyvä järjestiä, muga sanottu, abuniekoin verkosto. Sih yhtynyöt voidas kannattua puumustomerkkilöin omistajii heijän taloloin kohendamisruadolois. Mieli moizen verkoston luadimizes pidäs olla todevutettavu federualizel tazol.
– Kinnermy kiinnittäy turistoin mielii kui arhitektuurukogonazus, yhtyy paginah Raimo Ahonen, – sendäh kyzymys on ei eri kodiloin säilyttämizes da kohendamizes, ga kylän kogonazuon da alguperänjyttyzyön säilyttämizes.
Kinnermy on kul’tuuruturizman keskus, kunne joga päiviä tulou kymmenii gostii ymbäri Ven’ua, Suomes, Ruočis, Italies, Germuanies da Angliespäi. Hyö tullah kaččomah suurii karjalazii kodiloi, časounua, savvukylylöi, ihailemah luonduo. Kinnermän ainavoluadužus on vie sit, ku kuulužan kylän puumustomerkkilöinny piettylöis kodilois eletäh rahvas, ga hyö ei pietä omii kodiloi muzeinnu. Se on heijän tavalline elaigu. Kinnermy on elävy kylä. Se kiinnittäy turistoin da suomelazien metsenuatoin mielii. Olis hyvä, ku se kiinnittäs vie meijän valdivon huomivuo.


Сайт Vedlozero.ru использует cookies, которые сохраняются на Вашем компьютере. Нажимая СОГЛАСЕН, Вы подтверждаете то, что Вы проинформированы об использовании cookies на нашем сайте.
Согласен