Monet Karjalan kuulužat ristikanzat opastuttih da ruattih Vieljärven školas. Karjalan kielen kielioppi -opastuskniigan luadii K. Korol’ov ruadoi täs školas vuozinnu 1906 – 1910, runoilii Urho Ruhanen 1940-vuoziluvun lopul da 1950 vuoziluvun allus oli tämän školan johtajannu.
Vuvvennu 1951 školaspäi piässyh Gennadii Kornilov oli Petroskoin yliopiston Histourien laitoksen dekuanannu. Vieljärven školan loppiettih myös endine Karjalan tazavallan opastusministru Aleksandr Trofimov, endine Petroskoin yliopiston suomen kielen da literatuuran ozaston opastai Toivo Väisänen, Pedagougizen yliopiston Kul’turolougien laitoksen nygöine piälikkö Vasilii Pivojev, Petroskoin valdivonyliopiston prorektoru Anatolii Lopuha.
Vieljärven školan histourii algavui 170 vuottu tagaperin, konzu vuvvennu 1837 tiä avavui kirikköškola, kus opastui nelli lastu. Vuvves 1871 školas rodih Vieljarven zemskoi opisto, vuvves 1878 – yksikluassahine opisto, vuvves 1909 – kaksikluassahine. Silloi školas opastettih Jumalan zakonah, Katehizisah da pyhäh histourieh, kirikköpainamizen lugemizeh, arifmetiekkah, kirjahmaltoh.
Jällespäi škola oli jo seiččeikluassahine. Konzu se täytti 100 vuottu, školas avavui kaheksas kluassu. Jälles voinua školas oli jo kymmene kluassua. Opastajien joukos oli suomelastu, kudamat tuldih Nevvostoliittoh “nostamah Kommunizmua”. Opastus meni kahtel kielel – suomekse da ven’akse. Silloine školas ruadai intelligensii, moizet opastajat kui Urho Ruhanen, Lilija Inki, Marta Vertti, Vasilii Volainen, Nil Sihvola da toizet, äijäl vaikutettih školan elaigah. Kai väit hyö pandih sih, ku lapset suajas hyvä opastus. Ei nareko 1950 – 1970 luvul opastujis rodih muga äijy Karjalas da Ven’al kuulužua ristikanzua.
Olemmo Vieljärven školan opastujat
Vuozipäivän pido Vieljärves algavui 1. syvyskuudu 10 čuasun aigua. Ga rahvastu rubei kerävymah jo aijembah. Opastajat, opastujat , heijän vahnembat, pedagougu-veteruanat, endizet školaniekat – kai hyö tuldih nägemäh omii opastajii, hyvittelemäh omua školua suuren vuozipäivänke, mustelemah omii školavuozii.
Piiteris eläi Nikolai M’ugrijev loppi školan vuvvennu 1952. Silloi škola oli kaksikieline: opastus meni suomen da ven’an kielel.
– Meidy opastettih Lilija Petrovna Inki, Nil Karlovič Sihvola, Vasilii Ivanovič Valainen, Marta Aleksejevna Vertti, Lilija Ivanovna Hämäläinen opasti anglien kieldy. Urho Nestorovič Ruhanen oli johtajannu da opasti histouriedu, mustelou Nikolai Ivanovič, – Opastajat hyvin opastettih. Kaikin, ket silloi lähtiettih opastumah jälles školua Petroskoih, Piiterih da Moskovah, hyvin piästih tutkindolois läbi. Läs kaikin oldih suuris virgois. Minunke yhtes opastuttih Toivo Vaisänen, Nikolai Petrov, Vasilii Tarasov, Aleksandr Trofimov.
Petroskoilpäi školan vuozipäiväle tuli sen endine opastui Anatolii Lopuha, Petroskoin valdivonyliopiston prorektoru.
– Lopin školan vuvvennu 1966. Minä olen ylbei, ku opastuin täs školas. Škola oli ylen hyvä. Ainos mustelen omii opastajii, kudamat avvutettih löydiä oma tie elaijas. Anisimov Arsenii Vasiljevič opasti ven’an kieldy da literatuurua. Häneh kaččojes minägi lähtin opastumah filoulogakse. Toivotan opastajile lykkyy ruavos dai perehes, ku hyö annettas hyvii tiedoloi omile opastujile. Opastujile – panna piäh kai, midä opastetah školas, sendäh, ku elaijas kai tiijot pätäh.
Hyväl sanal mustelou omua školua vieljärveläine Ol’ga Vasiljeva. Häi loppi školan vuvvennu 1974 da jälles linnas opastundua tuli ruadamah akušerannu omah kyläh.
– Minun mieles, silloi oli vesselembi opastuo, migu nygöi, on varmu naine. – Pionierat, komsomol’tsat, eriluaduzet kerähmöt, bumuagan da tuhkan keriändy... Iče olimmo vožuatoinnu, avvutimmo nuorembii lapsii. Nygöi nimidä mostu ei ole ni lähäl. Voibi olla nygöi ollah toizet aijat, toizet arvot. Meil oldih ylen hyvät tytöt da brihačut kluasas. Johti meidy Valerii V’ačeslavovič Hončev. Ku olin Heččulaspäi, elin internuatas. Kui sie oli vessel da hyvä!
Jurii Mihailov loppi Vieljärven školan vuvvennu 1980.
– Opastuimmo jälgimäzen vuvven vahnan školan talois, sanou mies. – Näimmö, kui nostettin uuzi škola. Oli žiäli lähtie školas, kadehtimmo nuorembii, ket vuvvennu 1981 lähtiettih opastumah uudeh rakendukseh. Ainos mustelen školan sillostu johtajua Jelena Mihailovna Jakovlevua. Häi oli vägevy ristikanzu, oigeimugaine.
Nygöi elaigu on jugiembi, ga mieldykiinnittäi. Školaniekoil kai mahtot ollah opastamizeh niškoi, opastu vai. Pidäy opastuo kielih, net äijän avvutetah ruavos dai elaijas.
Nuori Karjala- liiton piälikkö Natalja Antonova sežo tuli Petroskoispäi oman školan pruazniekale:
– Lopin školan vuvvennu 1994. Joga vuottu opin piästä tänne illačule, kunne kerävytäh školan endizet opastujat. Oli hyvä mieli vastata omii opastajii: Vera Dmitrijevna Ivanovua, Nadežda Sergejevna Hončevua, Valentina Georgijevna Zajats. Tahtozin hyvitellä kaikkii opastajii tämän pruazniekanke. Anna heijän perehis on sobu da lykky. Konzu perehes kai on hyvä, sit ruadogi menöy hyvin.
Pruazniekallizel pivol Jekaterina Jevsejeva enzimäzekse hyvitteli školaniekkoi, opastujii, heijän vahnembii uvven opastusvuvvenke da kaikkii vieljärveläzii suuren pruazniekanke. Joga vuottu 1. syvyskuudu lapsii hyvittelemäh tulou Paikallizen ičehallindon piälikkö Viktor Jefremov, kudai 15 vuottu ruadoi täs školas liikundan opastajannu. Tervehtittih vieljärveläzii Valdivon duuman deputuattu Valentina Pivnenko, Opastusministran sijahine Anatolii Karmazin. Pivole tulluot suuret gost’at Petroskoispäi sežo tuodih lahjoi školale: kniigua, laittehistuo tiedokonehkluassah näh, 26 kravattii internuattah niškoi. Sovhouzan piälikkö Sergei Popov myös ei tulluh vuozipäiväle tyhjin käzin. Häi lahjoitti školale kymmene tuhattu rubl’ua. Pruazniekallizel pivol hyviteltih pedagouguveteruanoi da annettih heile kunnivokirjazet, kiitettih nygözii opastajii hyväs ruavos da opastujii hyväs opastundas.
Školan endizet opastajat da opastujat suadih pidiä paginua keskenäh, mustella omii opastusvuozii školan zualas, kus heile saneltih da ozutettih fil’mu školan histouries, endizis opastajis da opastujis. Ainehistuo školan histouries kerättih opastujat dai opastajat. Täs dielos heidy johtau L’ubov’ Nesterova. Hänen sanoin mugah, tämä ruado vie jatkuu da ies on vie äijy midä mieldykiinnittäjiä.
Tiedoloin tuli ei sammu
Školan nygöine johtai Jekaterina Jevsejeva jo nelli vuottu on täs virras. Johtajan ruado on jugei. Pidäy maltua johtua ei vaigu opastajua da opastujua, a vie pidiä yhtevytty eri laitoksien piälikkölöinke, ket avvutetah školua pyzyö jälloilleh. Hos kanzalline projektu “Opastus” avvuttaugi školale uvvistua tehnillistu perustua – nygöi školas on tiedokonehkluassu, kus on 14 nygyaigastu tiedokonehtu, joga kluasas paiči uuzii stolii da stuulii on televiizorua da DVD – on täs jogapäivästygi hommua.
– Lämmäh, sähköh den’gua annetah paikallizes b’udžietaspäi, sendäh varua ei ainos tävvy, sanou Jekaterina Jevsejeva, – ku projektan hantuzis avvutettas školii piästä nämmisgi hommis, olis hyvä. Pidäy sanuo, ku opastajien joukko školas on hyvä. Yhtes piäzemmö kaikis vaigevuksis läbi. Hyö kaikin ylen äijäl avvutetah minuu, kiittäy omii kollegoi školan johtai.
Uuzi opastusvuozi algavui. Tänävuon školas rubieu opastumah 163 lastu, yheksä kudamis lähtiettih enzimäzeh kluassah. Anna tämä merkivuozi tuou uuttu tieduo da äijy mieldykiinnittäjiä opastujile, lykkyy ruavos opastajile. Anna palau tiedoloin tuli Vieljärven neroniekoin pajas.
