Midä hyviä oli luajittu karjalazih niškoi Rahvahallizen poliitiekan ministerstvas vuvvennu 2007? Mittumii kandurahvahii koskijoi programmoi todevutettih mennyt vuon da midä kačotah ruadua tänävuon? Sih nähte pagizutimmo ministran sijahistu Jelena Bogdanovua.
– Ministerstvas nygöi on kaksi ohjelmua, kudamien kauti myö voimmo pidiä kaikenmoizii projektoi da pidoloi karjalazih, vepsäläzih da suomelazih niškoi: “Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivollizes kannattamizes” da “Tolerantnostih näh”. Vie meil puutui kirjuttua zakonu vepsäläzih näh, kudai miäriäy heijän oigevuksii luonnonvaroi käyttäjes.
Toine suuri ruado meil oli pietty – monitouringu. Meil puutui tiijustua, kui käytetäh karjalan kieldy opastuksen, kultuuran alal. Kezäl oli pietty suuri konferensii monitouringan tuloksis. Ga erähät piirit da kylät meil jiädih tutkimata. Tämä ruado jatkuu vie tänävuongi.
Kuduat Karjalan kylät jiädih tutkimata, kunne tahtotto vie kävvä?
– Vähembä on tutkittu Karjalan pohjoispuolen kylät. Lähtemmö sinne keviäl. Äski sinne käydyy suammo lopputulokset. Monitouringan aigah saimmo rahvahis kehityksii, kui da midä pidäy ruadua karjalan kielen hyväkse. Tutkimuksien pohjal luajimmo ohjelman vuozikse 2008–2020. Terväh se roihes valmis. Sen jälles se hyväksytäh kai ministerstvat, kudamienke rubiemmo sidä todevuttamah. Vuotammo, ku tuhukuus Karjalan piämiehen hyväksyttyy se roihes otettu käyttöh. Se, voibi sanuo, roihes tarku kačahtus karjalan kielen da kultuuran kehittämizeh. Tänävuon myö jo emmo ehti, ga uskon, ku tulien vuon suammo ližiä varua sih programmah. Tuliekse kačommo luadie zakonoi da huomautuksii zakonoih, kuduat parandettas ei vaigu karjalan kielen da kultuuran tilua, ga karjalazien sotsiualu-ekonoumistu elaigua. Syvembäh rubiemmo kaččomah.
Täkse vuvvekse meil on kačottu luadie zakonu rahvahallizeh piirih näh, ku moizil piirilöil olis midätahto ližiä ehtuo, hyödyy verraten toizih. Ku moizet piirit iellehpäigi tahtottas olla rahvahallizinnu da sie suas enämbäl kannattua karjalan kieldy da kultuurua.
Ku myö pahoi-hyvin, ga menemmö yhtehizeh kirjukieleh, meil pidäs luadie kielen kehitys- da kiännöskeskus. Se rubieu pidämäh huoldu kiännöksis, opastamah nuorii kirjutusmaltoh, pidämäh erilazii tutkimuksii kielen alal, toimittamah karjalankielisty kaunisliteratuurua. Meil vältämättäh pidäy moine laitos, kuduas ruattas nerokkahat rahvas da piädy kauti karjalan kielen hyväkse.
Ongo jo tietois, min pohjal se rubieu toimimah?
– Sidä olemmo ajatelluh. Voibi olla se rubieu toimimah “Periodikan” pohjal.
Rodieugo midä muutostu “Periodikan” ruavos?
– Lyydiläzet tahtottas oma lehti. Minul sih niškoi on oma mieli: pidäs luadie yhtehine karjalankieline lehti kolmel murdehel – vienankarjalan, livvin da lyydin. Se olis suurembi. Pidäy suaha sinne kai nygyaigazet laittehet, ku lehti olis čoma kaččuo, tozi mieldykiinnittäi da nygyaigaine. Ku toimitukses oldas nygyaigazet kai laittehet, lehten ruadajilgi olis kebjiembi. Ei vikse kaikin olla minunke yhty mieldy, hyö voijah sanuo, ku sidä yhtehisty lehtie ruvetah vähembäl tiluamah, ga minun mieles se ei ole moine suuri viga sih. Yksikaihäi se roihes karjalakse kirjutettu. Konzu oli yhtehine “Oma Mua” luvimmohäi sidä, nimidä vaigevustu ei olluh sidä lugijes.
Minä tahtozin, ku meil hos kaksi kerdua vuvves olis mahto painua kogonah karjalankieline žurnualu lapsih näh da saman verran nuorižoh da nuorih perehih näh. Himoittas, ku se olis čoma da mieldykiinnittäi, ku lapset da nuoret harjavuttas sidä lugemah. Voibi luadie žurnualua eri-igäzih lapsih niškoi. Nuoret voidas omah žurnualah kirjuttuagi, voizimmo sih heidy kuhkuttua. Internetas nygöi on suadavis kaikenmostu informatsiedu, ga ei jogahizel mostu mahtuo ole.
Mennyt vuon myö painoimmo karjalankielizii sivuloi Priäžän lehtes “Meijän elaigu” da “Olonies”. Erähät sanotah, ku ei pie niidy painua, ku on olemas “Oma Mua”. Ga minun mieles sidä ei sua ni verdailla. Priäžäläzet da anukselazet omih lehtih kirjutetah omis huolis, omas elaijas. Ket lugiettih da lugietah “Omua Muadu” nikonzu ei vieravuta sit. Minun mieles iellehpäi “Oloniel” da “Meijän elaijal” pidäs ruadua yhtes “Oman Muanke”, ku työ heidy nevvozitto da auttazitto. Anukses vie on lehtes karjalan kieleh opastunnuh ristikanzu, Piäžäs ei ole, se on heil suuri hommu. Toizekse lehtien ulgonägö: konzu kädeh otat, luvet, net mustoitetah vahnanaigazii lehtii, mittumannu “Oma Mua” oli 1990-luvun allus. “Oma Mua” on äijäl muuttunuh sit aijas. Piirin lehtet ollah, gu sil aijal.
Mennyt vuon luajimmo 15 kylien nimien karjalankielisty laudua Kalevalan piirih da kymmene laudua Anuksen školih niškoi. Tänävuon jatkammo sidä ruaduo Anuksen piiris da ku täydynöy varua, siirrymmö Priäžän piirih.
Tämä vuozi on sanottu “Perehen vuvvekse”. Midä ruaduo täl alal pidäy ministerstvu?
Mennyt vuon alloimmo da tänävuon jatkammo pidiä kilboi “Paras karjalaine da vepsäläine pereh”. Se on hyvä mahto nähtä, kui meil perehis paistah omal kielel, kui säilytetäh perindöllizii taboi. Moizet kilvat piettih yheksäs piiris. Tänävuon sygyzyl näimmö parahat karjalazet da vepsäläzet perehet tazavallan kilvas. Erähis piiris tänävuon omat kilvat pietäh, muga miellyttih da livuttih sih.
Tänävuon enämbi ruaduo oli pietty lapsih näh. Kannatimmo Šoltarven, Vieljärven, Kalevalan, Tuuksen, Petroskoin päivykodiloi. Heil konzu midägi piduo oli luajittu lapsih da heijän vahnembih niškoi.
Petroskoin pedagouguyliopistos tänävuon oli pietty kolme seminuarua, kuduat oldih omistettu karjalan da vepsän kielen opastamizele päivykodilois da lapsien vahnembien harjaittamizele sih ruadoh. Hyö piästettih ilmah nelli opastuskirjua, kuduat on tarkoitettu päivykodiloin ruadajile. On painettu Tuuksen päivykoin kielen opastajan L’ubov’ Tuttujevan kirju lapsih näh, on valmistumas kalevalalazen Nadežda Lutohinan kirju.
Tänävuon, kui mulloigi, roihes školien opastujien konferensii. Tahtozimmo pidiä se Kondupohjas, taluo lapsii Jiähallih libo uidelemah.
Midä sanozitto “Periodikan” tämänvuodizes ruavos?
– Ylen aktiivizesti ruadoi. Äijy projektua oli pietty. Yksi parahimii projektoi – “Rahvahallizien lehtien festivualit piirilöis” da “Rahvahallizen kirjan festivuali”. Jälles nämii rahvas minule ylen puaksuh soitettih da kiitettih. Äijäl miellytti rahvahii nämmä pivot. Hyviä mieldy oli priäžäläzil.
Midä ruaduo oli pietty yhteiskunnallizien liittoloinke?
Nuorižoliitto “Nuori Karjalan” on ruadanuh mennyt vuon aktiivizesti. Rubiemmo iellehgi heidy kannattamah. Kannatimmo heijän karjalankielisty kalendarii vuvvekse 2008. Tänävuongi rubiemmo sidä jatkamah. Emmo voi sit vieravuo. Se kalendari voibi olla eriluadustu formuattua. Tänävuon on moine, tuliekse vuvvekse voibi mitahto uuzi keksie.
Tänävuon “Karjalan Rahvahan Liitto” rubieu pidämäh simunuarua omien piiriozastoloin rahvahih nähte. Kannatammo sidä heijän ruaduo.
Tulien kuun lopus rubiemmo vastuamah MAFUN:an nuorii. Trias-liitto sidä hommuau, valmistammo nygöi programmua. Tahtozimmo, ku MAFUN-alazet vastavuttas meijän nuorižonke.
“Karjalaine Sana” 21. tuhukuudu, Muamankielen päivänny täyttäy 10 vuottu. Suurdu piduo valmistammo.
D’essoilah puutui luadie “Karjalan kielen da perindöllizen kultuuran keskus”. Sidä myö kannatimmo. Hyö ostettih oma tiedokoneh, annoimmo kirjua. Iellehpäigi rubiemmo sidä kannattamah.
Vieljärven päivykodi mennyt vuon ylen aktiivizesti ruadoi. Tahtozin mainita Viktor Jefremovua, Vieljärven kylänevvoston piämiesty. Hyö yhtyttih meijän projektoin kilbah da suadih varua.
Mennyt vuon autoimmo Kalevalua, ku sie olis oma raadivo, tänävuon opimmo auttua Kotkatjärven raadivuo da TV:du. Ku ruvettas sidä luadimah Priäžäs, heidygi auttazimmo.
Rubiemmo pidämäh seminuarua kandurahvahien oigevuksih näh. Mennyt vuon piimmö moizen, ylen äijy rahvastu mones piiris yhtyi sen ruadoh. “Nevond” autoi meidy sidä pidäjes. Monet sanottih, ku työ opastitto meidy Konstitutsiedu lugemah. Se on ylen tärgei šeikku, ku myö tiedäzimmö omat oigevuot.
Kui valmistummo Muailman suomelas-ugrilazien rahvahien Kongressah?
– Karjalaspäi sinne lähtöy 29 rahvahan vallittuu: 20 karjalastu, kuuzi vepsälästy da kolme inkerilästy. Da ližäkse kymmene hengie tarkastajua. Kongressu pietäh 26.–30. kezäkuudu Hanti-Mansiiskas. Ezmäi meigäläzet rahvas piästäh Piiterih, siepäi lendokonehel Hanti-Mansiiskah. Yhtes heijän lennetäh eestiläzet, suomelazet da Piiterin alovehen rahvas. Meil deleguatas pidäy maksua 100 euruo, tarkastajat maksetah 130 euruo.
